PUDASJÄRVEN PALISKUNTA - METSÄPEUROJA, PETOJA JA PAULA

Markus Jaurun Olvassuolla poikiensa Jon-Antten ja Aleksanterin kanssa poroja katselemassa. Samalla tarkistetaan, kuuluuko porojen kuolinpantojen lähettämiä signaaleja.

Tuore poroisäntä pääsi heti tositoimiin, kun kesäkuun vasanmerkintään toivat lisähaasteita metsäpeurat ja merkittäviä tuhoja aiheuttanut Paula-myrsky.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuvat: Anne Jaurun ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2021.

Pohjois-Pohjanmaalla, noin 15 kilometriä poronhoitoalueen rajalta etelään päin sijaitsee alue, jolle saapuu vuosittain satoja metsäpeuroja vasomaan. Muutamia metsäpeuroja on harhautunut aikaisemminkin Pudasjärven paliskunnan alueelle, mutta tänä vuonna niistä on tehty havaintoja ennätyksellisen paljon.

Ongelmana on, että metsäpeura saa porotokan seuraamaan itseään.
– Se on semmoinen pälyilevä, arka villieläin, jonka huomaa helposti porojen keskeltä. Ihmisen lähestyessä se lähtee laukkaamaan ilman päämäärää, jolloin porot laumaeläiminä seuraavat sen perässä, kertoo Pudasjärven paliskunnassa kesäkuussa poroisäntänä aloittanut Markus Jaurun.

Paliskunta sai metsäpeurakenttätyöntekijältä luvan ampua harhautuneet metsäpeurat. Seitsemän eläintä kaadettiin, mutta kahden yksilön kanssa jouduttiin toimimaan toisin.
– Ne tulivat porojen kokoamisen yhteydessä aitaan, joka sijaitsee luonnonsuojelualueella. Niitä ei voinut ampua, koska Olvassuon luonnonpuistossa ei saa pyytää poikkeusluvan varaisia eläimiä. Otimme ne kiinni ja kuljetimme peräkärryssä Oulujärven itäkulmalle.

Jaurun toteaa, että metsäpeurojen vuosittain lisääntynyt oleilu paliskunnan alueella on muodostunut merkittäväksi ongelmaksi poronhoidolle. Sitä se on myös metsäpeuralle, jonka rotupuhtaus on uhattuna. Metsäpeurahankkeessa selvitetäänkin tällä hetkellä, olisiko poronhoitoalueen eteläraja syytä aidata.

Aitavaihtoehdot poronhoitoalueen etelärajalle

- Pohjoinen linja, jossa aita tulisi poronhoitoalueelle.
- Puolanka–Ylikiiminki -tietä seuraava aitalinja.
- Kajaani–Oulu -junarataaa seuraava aitalinja.
- Ei aitaa.

Myrskyn jälkeen on vain rauniot

Sääennuste lupasi kesäkuun 22. päivälle voimakkaita sateita ja ukkosta. Viinivaarassa kesämerkintöjä tehnyt työporukka osasi odottaa kosteaa keliä, ja ensimmäisten pisaroiden pudotessa osa ryhmästä lähti kulkemaan kohti työmaakämpän suojaa. Säänmuutos oli kuitenkin odotettua rajumpi.

– Yhtäkkiä alkoi kuulua kovaa kohinaa, ja kun vilkaisin taakseni näin kuinka puita kaatui kuin elokuvassa. Vaimon kanssa otimme kaksi poikaamme syliin ja lähdimme juoksemaan kohti kämppää. Siellä ollessamme alkoi kuulua, kuinka lähistöllä kaatui puita rytinällä. Oli tosi voimaton olo, kun tiesin, että aitaan oli jäänyt ihmisiä, mutta mitään ei pystynyt asialle tekemään, Jaurun kertoo.

Kuin ihmeen kaupalla henkilövahingoilta vältyttiin.
– Yhtä miestä puunlatvus osui olkapäähän, mutta mitään vakavampaa ei sattunut. En ole tuommoista tuulenpuuskaa ennen nähnyt.

Paula-myrsky jätti jälkeensä kaksi osittain vaurioitunutta erotusaitaa. Kymmeniä vuosia sitten rakennettu ja pari vuotta sitten kunnostettu kesämerkitysaita tuhoutui täysin.
– Se sijaitsee luonnonpuiston alueella, maasaarekkeessa soiden keskellä. Siellä ei saa liikkua koneilla, mutta toisaalta rakennustarvikkeiden vienti sinne konevoimalla olisikin hankalaa. Haluaisimme kyllä säilyttää aidan, koska se on perinteinen, omanlaisensa paikka, jolla on myös kulttuurista merkitystä.

Susi on kuin muuttolintu

Vasatilanne näytti vielä alkukesästä hyvältä. Loppukesä ja syksy toivat mukanaan kuitenkin edellisiltä vuosilta jo tutun ilmiön: susien tekemät porojen joukkoteurastukset.
– Olemme löytäneet useita kymmeniä suden tappamia poroja, jotka ovat usein läjissä, eli sudet eivät edes syö niitä.

Vaikka sudenkaatolupia on saatu joka vuosi, tilanne ei ole helpottunut. Pudasjärven ja Kiimingin paliskunnat saivat yhdessä viime vuonna useamman kaatoluvan, mutta tuloksena oli vain yksi hengetön susi, koska sudet eivät liikkuneet pelkästään paliskuntien alueilla. Jaurunin mukaan poronhoitoalueen etelärajaa voidaan verrata valtakunnan itärajaan, eli susi käy vain saalistamassa poronhoitoalueella, minkä jälkeen se livahtaa takaisin suojaan rajan yli.
– Minulla on sellainen ajatus, että susi on kuin muuttolintu. Se saapuu keväällä sulanmaan rajassa, ja kun lumi tulee, se palaa laumaansa.

Susien ja muiden petojen yleistymistä kuvastaa se, että kun paliskunnan teurasmäärä oli 15 vuotta sitten 1500 teurasta, määrä on ollut viime vuosina vain noin 800.

Hyviä alueita, mutta ukkoutuminen uhkaa

Paliskunnan luontaiset olosuhteet poronhoidolle ovat hyvät: alueella sijaitsee Olvassuon luonnonpuisto ja useita soidensuojelualueita. Hyviä talvilaidunpaikkoja on useita ja turvetuotannon alasajo saattaa tuoda niitä jopa lisää, vaikka turve ei entisille tuotantoalueille ihan heti uusiudukaan.
– Toivomme, että niistä tulee jonkinlaisia kosteikkoja ja mahdollisia kesälaidunpaikkoja. Positiivista on ollut myös huomata, että luppokuusikot ovat elpyneet.

Poronhoidon uhkina ovat paliskunnan pohjoisosiin suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto, erilaiset kaivoskaavailut ja poronhoitajien ukkoutuminen.
– Ikärakenne on nyt kohtalaisen korkea, mutta nuorisoakin varmasti alalle löytyy, kunhan se voi uskoa tulevaisuuteen. Poronlihan kannattavuus on saatava tarpeeksi korkeaksi, ja yhtenä ratkaisuna on, että lihaa aletaan jalostaa entistä enemmän omalla alueella, sanoo Markus Jaurun, jolla on itsellään lihanleikkaamo.

Paliskunnassa on kaksi suoramyyntileikkaamoa ja yksi hyväksytty laitos. Puolet paliskunnan tuottamasta lihasta myydään suoramyyntinä.

Paliskunta, jolla on omaa maata

Pudasjärven paliskunta omistaa maa-alueen, jonka se on ostanut ennen sotia poromies Kaarlo Hiltulalta.

Markus Jaurun: 'Kaarlo oli hankkinut maa-alueen pakkohuutokaupasta. Hän oli sittemmin alkanut puhua poromiehille, ettei tarvitse aluetta mihinkään ja myynyt sen ostohinnalla paliskunnalle. ’Hyöteikön’ erotusaita sijaitsee tällä maalla. Aita on vielä toiminnassa ja säilyttänyt mallinsa vanhoilta ajoilta. Maa-alueesta on ollut paliskunnalle tuloakin ja sieltä saadaan myös rakennustarvikkeita aitoihin.'