HAKKUUTÄHTEIDEN KERUUTA TALVILAIDUNALUEILTA

Luonnonvarakeskus, Kemin- Sompion paliskunta ja Metsähallitus ovat yhdessä käynnistäneet pitkäaikaisen koeasetelman hakkuutähteiden vaikutusten tutkimiseksi.

--- Teksti: Antti-Juhani Pekkarinen, Juha Laitila, Jukka Siitari, Jouko Kumpula, Ville Hallikainen ja Pasi Rautio ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2023. Artikkelin tilastograafia on korjattu Poromies-lehden julkaisun jälkeen.

Kesällä 2022 käynnistyneessä HAKEMA-hankkeessa (Hakkuutähteiden keruun mahdollisuudet poro- ja metsätalouden yhteensovittamisessa ja ilmastonmuutokseensopeutumisessa) on pilotoitu hakkuutähteiden keräämistä jäkäläkankailta, selvitetty keräämisen kustannuksia sekä perustettu koealat, joilla tullaan seuraamaan hakkuutähteiden ja jatkuvapeitteisen metsänhoidon vaikutuksia mm. porojen tärkeimmille ravintokasveille sekä metsän uudistumiselle poronhoitoalueella. Hankkeen tavoitteena on edistää poro- ja metsätalouden yhteensovittamista sekä perinteisen porotalouden sopeutumiskykyä muuttuvassa ympäristössä. Hankkeelle on myönnetty Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea vuosille 2022 ja 2023. Metsänkäsittelymenetelmät, joiden vaikutuksia hankkeessa ja koealoilla tutkitaan ovat poimintahakkuu, pienalakasvatus ja hakkuutähteiden keruu molempien hakkuutapojen yhteydessä. Hakkuut suoritettiin tammikuussa 2023 yhteensä kahdenkymmenen hehtaarin koealueelle, josta puolelta hakkuualoista kerättiin samassa yhteydessä hakkuutähteet. Koealat inventointiin sekä ennen että jälkeen hakkuiden, jotta hakkuiden ja hakkuutähteiden vaikutuksia laidunten kasvillisuuteen ja metsän uudistumiseen pystytään tutkimaan.

Hakkuutähteiden keruun onnistuminen

Tutkimusasetelmassa hakkuutähteiden keruu pyrittiin tekemään niin, että se olisi käytännön metsänhoidon kannalta mahdollisimman toteuttamiskelpoinen. Hakkuukone pui hakkuutähteet kasoihin ja ajokone keräsi ne kuormalavalle. Hakkuutähteitä ei pyritty keräämään viimeistä oksaa myöten, jotta keruun kustannukset eivät nousisi tarpeettoman suuriksi. Hakkuutähteiden keruun onnistumista tarkasteltiin vertailemalle hakkuutähteiden peittävyyttä alueilla, joilta hakkuutähteet poistettiin, niihin alueisiin, joille hakkutähteet oli jätetty.

Kuva 1. Hakkutähteiden keskimääräiset peittävyydet metsänkäsittelytoimien jälkeen. Tätä tilastograafia on korjattu lehden julkaisun jälkeen.

Kuva 1 esittää alustavan tarkastelun siitä, miten hakkuutähteiden keskimääräiset peittävyydet vaihtelivat eri metsänkäsittelytoimenpiteiden välillä. Pienalakasvatushakkuissa hakkuumäärät olivat suuremmat kuin poimintahakkuissa ja se heijastui suoraan myös hakkuutähteiden määriin. Hakkuutähteiden kerääminen pienensi hakkuutähteiden peittävyyksiä sekä poiminta- että pienalakasvatushakkuissa. Hakkuutähteiden kokonaispeittävyys pieneni kuitenkin yllättävän vähän keruun seurauksena. Tämä selittyy luultavasti sillä, ettei puunkorjuun yhteydessä ollut mahdollista kerätä kustannustehokkaasti kaikkia pienempiä oksia ja risuja. Männyn hakkuutähde on myös haurasta, erityisesti pakkasella, jolloin se helposti hajoaa kaadon ja keräämisen yhteydessä. Yksittäisten pienten oksien pitkäaikainen vaikutus laitumiin on kuitenkin todennäköisesti pienempi kuin korkeiden hakkuutähdekasojen. Isompiin hakkuutähdekasoihin keruu vaikuttikin erittäin selvästi ja yli 20 cm korkeita kasoja ei keruualueilla käytännössä juuri ollut.

Hakkuutähteiden keruun kustannukset

Hakkuutähteiden keruun kustannuksia arvioitiin olemassa olevilla korjuukustannusmalleilla hyödyntäen hakkuiden yhteydessä kerättyjä tietoja hakkuutähteiden ja ainespuun kertymistä. Hankkeen alustavat tulokset viittaavat siihen, että tutkimusalueen kaltaisilla männiköillä hakkuutähteiden korjuun kustannukset ovat keskimäärin noin 200 €/ha. Tämä vastaa arviolta noin 20–30 prosentin lisäkustannusta suhteessa puunkorjuun kustannuksiin ilman hakkuutähteiden keruuta. Käytännössä kustannukset voivat vaihdella paljonkin, riippuen mm. korjuuolosuhteista, käytettävissä olevasta kalustosta ja hakkuutähteiden metsäkuljetusmatkasta. Yksinkertaisin tapa pienentää keruun kustannuksia olisi todennäköisesti metsäkuljetusmatkan minimoiminen. Siinä tapauksessa hakkuutähteet tulisi kasata hakkuualueelle tai sen välittömään läheisyyteen.

Yhdessä keskustellen

Alkujaan paliskunnan ideasta lähtenyt ja sittemmin Luonnonvarakeskuksen vetämä HAKEMA-hanke on toteutettu tiiviissä yhteistyössä elinkeinojen (Kemin-Sompion paliskunta ja Metsähallitus) ja tutkimuksen välillä. Vaikka hankkeen kuluessa poro- ja metsätalouden välillä on ilmennyt useista asioista selkeitä näkemyseroja, ovat kaikki pitäneet tärkeänä löytää toimintatapoja, joiden avulla elinkeinojen tavoitteita voisi yhteensovittaa. Hankkeessa kertyneet kokemukset herättävät toiveita siitä, että jatkuvapeitteiset metsänkäsittelymenetelmät sekä hakkuutähteiden keruu porojen talvilaidunalueilla voisivat osaltaan olla tukemassa tätä yhteensovittamista. Eri näkemysten esilletuomiseksi hankkeen aikana järjestettiin useampi yhteinen maastokäynti, joissa keskusteltiin eri metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksista poro- ja metsätalouteen. Viimeisin yhteinen keskustelu- ja tutustumistilaisuus järjestettiin hankkeen koealoilla syyskuun 2023 alussa, jossa päästiin konkreettisesti tutustumaan hakkuiden ja hakkuutähteiden keruun jälkeisiin hakkuualoihin.

Kuva 2A. Näkymiä hakkuiden jälkeisenä kesänä. Tämän kuvan koealalle hakkuutähteet on jätetty. Molemmille koealoille on suoritettu jatkuvapeitteeseen metsänhoitoon tähtäävä poimintahakkuu. Kuva: Antti-Juhani Pekkarinen.

Keskusteluissa nousi selkeästi esille, että tietyissä tilanteissa poimintahakkuu voisi olla porotalouden kannalta neutraali tai jopa myönteinen metsänhoitotoimi. Koealoilla ennen hakkuita ylitiheäksi arvioitu puusto oli poiminnan seurauksena harventunut niin, että valoisuuden lisääntymisen myötä jäkälien kasvuolot ovat todennäköisesti parantuneet. Erityisesti alue, jolta hakkuutähteet oli kerätty (kuva 2), on luultavasti porotalouden kannalta jopa arvokkaampi hakkuiden jälkeen, kuin ennen hakkuita. Pienalakasvatuksen osalta vaikutukset porotaloudelle herättivät enemmän huolta. Erityisesti aukon keskiosissa kasvuolojen pelättiin olevan liian avoimet jäkälälle ja lisäksi suurempi hakkuumäärä tarkoittaa myös suurempaa hakkuutähteiden määrää (kuva 1). Metsätalouden kannalta taas pienalakasvatuksen suurempi hakkuumäärä tietää suurempia tuloja ja pienempi lopputiheys johtaa todennäköisesti parempaan taimettumiseen ja taimien nopeampaan alkukehitykseen.

Kuva 2B. Näkymiä hakkuiden jälkeisenä kesänä. Tämän kuvan koealalla hakkutähteet on kerätty. Molemmille koealoille on suoritettu jatkuvapeitteeseen metsänhoitoon tähtäävä poimintahakkuu. Kuva: Antti-Juhani Pekkarinen.

Elinkeinojen tavoitteiden yhteensovittaminen

Yhteisten keskustelujen aikana sekä paliskunnan että Metsähallituksen edustajat korostivat, että on tärkeää löytää kompromisseja, joissa huomioidaan eri menetelmien kustannukset ja hyödyt sekä poro- että metsätaloudelle. Tietoa hakkuutähteiden ja jatkuvapeitteisen metsänhoidon vaikutuksista porolaitumiin ja metsän uudistumiseen tulee kertymään, kun nyt perustettuja koealoja seurataan tulevissa hankkeissa. Ensimmäiset tulokset kerätään kuitenkin HAKEMA-hankkeen keväällä 2024 julkaistavaan loppuraporttiin. Toiveena on, että loppuraportti sekä hankkeen tulokset ja kokemukset hakkuutähteiden keruun vaikutuksia poro- ja metsätaloudelle helpottavat ratkaisujen löytämistä ja elinkeinojen tavoitteiden yhteensovittamista.