PYHÄ-KALLION PALISKUNTA: AMPUMA-ALUEEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYNEE

Räjähteistä syntyneitä metsäpaloja. Kuva Kyösti Uutela.

Paliskunnan alueella sijaitsevan Rovajärven ampuma-alueen käyttömäärä todennäköisesti kasvaa Suomen liityttyä Natoon.

--- Teksti: Timo Rehtonen ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 3/2023.

Viime harjoituksessa oli jo 8000 sotilasta ja toistatuhatta ajoneuvoa.
– Ääntä riittää ja maata kääntyy rajusti tuollaisilla määrillä, sanoo Pyhä-Kallion poroisäntä Kyösti Uutela.

Hänen arviointinsa ampuma-alueen käyttömäärän kasvusta ei perustu pelkkään mututuntumaan, sillä paliskunta ja armeija palaveeraavat keskenään pari kertaa vuodessa. Kokouksissa paliskunta voi kertoa näkemyksensä Puolustusvoimien suunnitelmista.

Kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun ja syyskuun puolivälistä lokakuun loppuun välisinä aikoina ei suoriteta kovapanosammuntoja. Tosin noinakin aikoina voidaan harjoitella paukkupatruunoilla joillakin tietyillä alueilla.
– Kovapanosammunnat pyritään suorittamaan niin, että maalialueella ei ole poroja. Ongelmana on kuitenkin ammunnoista syntyvä ääni, Uutela toteaa.

Poroisäntä Kyösti Uutela. Kuva: Sari Uutela.

Kun vaatimella on vasonta-aika, se haluaa olla rauhassa.
– Kaikista hulluinta aikaa on kesä, koska pommitukset alkavat juuri silloin kun porot päästetään tarhoista. Tästä syystä vasaprosentti on paliskunnan keskialueella pienempi kuin muualla paliskunnassa.

Panssarivaunujen uria. Kuva: Kyösti Uutela.

Toiminnassa on mukana paljon nuoria

Raudanjoen merkkipiiriin kuuluva Pyhä-Kallion paliskunta on pinta-alaltaan laaja. Neljän eri työporukan voimavaroja on yhdistetty viime vuosina, koska aktiivisten paliskunnan osakkaiden määrä on vähentynyt vuosi vuodelta.

Toisaalta muutos on tapahtumassa, tulevaisuus näyttää hyvinkin valoisalta.
– Ikärakenne on melko hyvä, meille on tullut uusia nuoria miehiä ja naisia aika paljon ja paliskunnan hallituksenkin keski-ikä on vain neljänkymmenen hujakoilla. Minä se vanhin olen siellä, naurahtaa Uutela, 55.

Myös hänen oma tyttärensä on aloittanut porotalouden opinnot Inarissa tänä syksynä.

Matkailu on tuonut myös paljon hyvää

Vasoja merkittiin tänä kesänä toistatuhatta, mikä tarkoittaa hyvää vasaprosenttia. Syksyllä käsitellään ensimmäiseksi palkisen keskikaira, koska siellä sijaitsevalla ampuma-alueella alkaa rytistä marraskuun alussa.

Pyhä-Kallion paliskunnan täytyy tulla toimeen monien toimijoiden kanssa.
– Vaikka tämä on laaja palkinen, jossa on paljon asutusalueita, järvenrantoja ja Pyhä-Luosto -matkailukeskus, niin kyllä meillä suhteet ovat kunnossa joka suuntaan, poroisäntä sanoo.

Matkailusta koituu toisinaan ongelmia, mutta turismi tuo paljon myös hyvää. Pyhä-Luosto -alueen ravintolat käyttävät paljon poronlihaa ja matkailuyritysten kanssa voidaan tehdä yhteistyötä. Paliskunnan osakkailla on myös omia matkailuyrityksiä.

Poroisäntä Kyösti Uutela arvioi, että paliskunnan tuottamasta poronlihasta myydään yli 70 prosenttia suoraan ravintoloille ja yksittäisille asiakkaille. Lihanmyynnin kannattavuutta lisää se, että Pyhä-Kallion ja Hirvasniemen paliskunnat jalostavat poronlihansa omassa PoroLappi Oy:n jalostamossaan.

Liikenne on suurin porovahinkojen aiheuttaja

Pyhä-Kallion paliskunnassa ei ole tuulivoimaa eikä kaivoksia. Petojen määrä on jonkin verran lisääntynyt viime vuosina, mutta pedoista ei ole ollut tähän mennessä merkittävää haittaa. Suurin porovahinkojen aiheuttaja on liikenne.
– Poroja jää autojen ja junien alle vuosittain valtava määrä. Esimerkiksi pelkästään tämän vuoden heinäkuun aikana liikenteessä kuoli 40 poroa. Voi sanoa, että melkeinpä joka päivä meistä joutuu joku lähtemään selvittämään porovahinkoa jonnekin päin paliskuntaa, poroisäntä Kyösti Uutela sanoo.

Pyhä-Kallio

Kotikunta: Kemijärvi

Pinta-ala: 3 976,7 km²

Suurin sallittu eloporomäärä: 6 500

Poronomistajia: 139