KYRÖN PALISKUNTA: NUORTEN PORONHOITAJIEN PALKINEN

Kun Kyrön paliskunnassa pidetään erotuksia tai merkitään vasoja, on koko Raattaman kylä paikalla. Poronhoito on osa kylän lasten ja nuorten arkea.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Vilma Logje ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 3/2023.

Raattama on perinteinen porokylä, jonka nuorisolla tuntuu olevan uskoa jatkaa tätä hommaa. Yhteisöllisyys on vahvaa, sanoo Juuso Autto, 37, joka on toiminut poroisäntänä lähemmäs kymmenen vuotta.

Hän arvioi paliskuntansa osakkaiden keski-iän olevan 40 ikävuoden vaiheilla.
– Minun ikäisiäni on aika monta, aktiiveista muutamat ovat viidenkympin hujakoilla. Minua paljon nuorempia, 20–30-vuotiaita on puolenkymmentä. Myös nuoria naisia on nykyään alalla.

Poroisäntä Juuso Autto. Kuva: Johanna Autto.

Kaikki porot samassa tokassa

Yhteisöllisyys ja yhteistyö ilmenevät myös arjen töissä. Porot hoidetaan yhdessä tokassa ympäri vuoden, jolloin myös poronhoitajat ovat paljon tekemisissä toistensa kanssa.

Tänä vuonna vasanmerkitykset aloitettiin normaaliin tapaan juhannuksen seutuvilla.
– Pari viikkoa siinä meni ja aika hyvin saatiin vasat merkkiin, Autto sanoo.

Kyrön paliskunnan kesälaitumet sijaitsevat Ounasjoen länsipuolella, alueella, johon kuuluu Pallastunturin kansallispuistoa, metsätalousalueita ja soita. Kahteen osaan jaettu talvilaidunalue sijaitsee joen toiselle puolella.
– Tämä on aika pieni paliskunta, joten koetamme käyttää laitumia laajasti ja järkevästi, koko aluetta hyödyntäen.

Poroja pidetään sydäntalvella talvilaidunten siinä osassa, jossa on parhaiten jäkälää.
– Olemme jakaneet talvilaitumen kahteen osaan, jotta porot eivät pääse syksyllä suoraan parhaimpaan jäkälikköön. Ne lasketaan sinne vasta paksun lumen aikana.

Erotus Puksuvaarassa. Kuva: Oskari Pääkkölä.

Tuolla alueella, Puljun erämaassa, vanhojen metsien keskellä on hyvin rauhallista. Ulkopuolisia häiriöitä ei juuri ole. Mutta lunta siellä on.
– Meidän palkinen on varmasti lumisimpia seutuja koko Suomessa, joten siinä mielessä poronhoito on haastavampaa kuin monessa muussa paikassa. Mutta laitumiin voi olla tyytyväinen, Autto toteaa.

Kustannuskehitys huolena

Sydäntalvella Kyrön paliskunnan poronhoitajat lisäruokkivat porojaan metsässä. Koska polttoaineen ja rehun hinnat ovat nousseet rajusti parin viime vuoden aikana, epäsuotuisaa kustannuskehitystä on pyritty hidastamaan omin toimin.
– Teemme itse heinät poroille ja pyrimme hyödyntämään luonnonlaitumia mahdollisimman pitkään ennen ruokinnan aloittamista. Ja kun kaikki porot ovat samassa paikassa, voimme toteuttaa yhteisruokintaa. Kulurakenne ei tule silloin kenellekään henkilökohtaisesti raskaaksi, kun palkinen huolehtii ruokinnan kustannuksista, Autto kertoo.

Matkailun kanssa pärjää, kaavoitusta on seurattava

Juuso Autto sanoo, että vaikka Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on paljon matkailua, sen kanssa tullaan toimeen. Kansallispuistosta on myös etua, koska sen alueella ei saa metsästää. Kyrön paliskunnassakin metsästyskoirat ovat aiheuttaneet enenevissä määrin ongelmia poronhoidolle, mutta juuri kansallispuiston ja paliskunnan alueella sijaitsevien suojelualueiden ansiosta haitat ovat vähäisempiä kuin monissa muissa paliskunnissa.

Merkitys Pallaksella. Kuva: Vilma Logje.

Kasvavana vapaa-ajan asutusalueena Pallastunturin seudulle kaavoitetaan koko ajan lisää mökkitontteja.
– Kaavoitussuunnitelmien kanssa on jouduttu olemaan vähän varpaillaan. Esimerkiksi poronkuljetusreittien päälle on kaavailtu mökkitontteja. Meidän mielestämme kaikkea vapaata tilaa ei kuitenkaan pidä kaavoittaa tonteiksi.

Malminetsintä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti etenkin Ounasjoen itäpuolella, mutta kaivostoimintaa ei ole suunnitteilla alueelle. Tuulivoimayhtiötkin ovat pysyneet tyyninä Kyrön paliskunnan suhteen.

Pedot tappavat poroja huomattavia määriä Kyrön paliskunnassa niin kuin naapuripalkisissakin. Autto on jo hieman kyllästynyt spekuloimaan aihetta, koska petopolitiikka ei ole edennyt yrityksistä huolimatta poronhoitajien kannalta parempaan suuntaan.

Oman toiminnan ansiosta on tapahtunut kuitenkin pientä edistystä.
– Olemme lisänneet GPS-pantojen määrää tosi paljon. Nykyään löydämme raatoja entistä paremmin kesäaikaan, kun ennen niitä löytyi vain talvella. Pannat helpottavat tietysti myös porojen kokoamista. Arvelen, että harvassa paliskunnassa on niitä niin paljon kuin meillä.

Suurin osa suoramyyntiä

– Lihan jalostusaste on meillä korkea, emme ole kymmeniin vuosiin myyneet lihaa isoille ostajille, kertoo Autto, joka on itse osakkaana LeviFood oy -lihanjalostusyrityksessä.
– Liha on mennyt hyvin kaupaksi, markkinat vetävät.

Myös Raattaman kylällä toimiva ArctiFood Oy ostaa poronlihaa ja jalostaa siitä erilaisia poronlihatuotteita. Moni raattamalainen poronhoitaja myy lihaa myös suoraan kuluttajille.

Suurin osa paliskunnan teurasporoista käsitellään Kittilän teurastamossa, jonka Kyrön paliskunta omistaa yhdessä kuuden muun paliskunnan kanssa.

Kyrö

Kotikunta: Kittilä

Pinta-ala: 1 721,6 km²

Suurin sallittu eloporomäärä: 3 500

Poronomistajia: 87