Osana porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmien (HKS) pilotointi -hanketta toteutettiin paliskunnille kysely, jolla pyrittiin hankkimaan arvokasta taustatietoa pilotointityön tueksi.
--- Teksti ja kuvat: Vilma Sanaksenaho ---
Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2023.
Kyselyssä selvitettiin näkemyksiä hoito- ja käyttösuunnitelmien toimenpiteistä ja niiden laatimisesta sekä kartoitettiin paliskuntien kokemuksia porotaloussuunnittelusta, paikkatiedoista ja niiden käytettävyydestä. Kyselyyn vastasi 54 paliskunnan poroisännistä 27. Vastanneet paliskunnat sijoittuvat tasaisesti ympäri poronhoitoaluetta. Poronhoitoalue on laaja ja paliskunnat ovat keskenään erilaisia niin laitumiltaan kuin poronhoitotavoiltaan. Kysely kertoo vain vastanneiden paliskuntien näkemyksistä ja kokemuksista. Esittelemme osana tätä juttua tiivistetysti kyselyn pääkohtia. Yksityiskohtaisemmat vastaukset on otettu talteen ja niitä hyödynnetään pilotointityössä.
Kysyimme mitkä kaksi viidestä toimenpiteestä olisivat paliskunnan osalta toteutettavissa. Pyysimme pohtimaan toimenpiteitä, myös paliskunnan kokemiin haasteisiin nähden. Suurin osa vastaajista koki paliskunnan suurimmaksi haasteeksi erilaiset häiriötekijät. Usea vastaaja näki haasteena myös ilmastonmuutoksen ja sen vaikutukset. Osa koki haasteeksi ravinnon, laidunten tai työresurssien riittävyyden.
Kyselyssä valittavat toimenpiteet oli esitetty Suurimmat sallitut poroluvut -työryhmän esityksen pohjalta. Kyselyssä eniten valintoja kohdistui aikaisen teurastuksen toimenpiteeseen. Toiseksi eniten valintoja kohdistui jäkälälaidunten tilan parantamiseen ja kesälaidunkierron kehittämiseen. Näiden jälkeen tuli 7 % eloporomäärän lasku suhteessa suurimpaan sallittuun eloporomäärään ja muutama vastaaja valitsi paliskuntien yhdistämisen.
Kyselyn toteuttamisen jälkeen julkaistiin helmikuun lopussa Porotalouden tulevaisuustyöryhmän loppuraportti, jossa toimenpiteet esitettiin yksityiskohtaisemmin (laatikko). Vastaukset voisivat olla hieman erilaisia, jos kysely toteutettaisiin uudelleen. Erityisesti paliskuntien väliselle yhteistyölle ja sen kehittämiselle nähtiin potentiaalia. Useat vastaajat kertoivat, että toimenpiteistä ei ole käyty keskustelua laajasti paliskunnassa, koska suunnitelman laatiminen ei ole ollut vielä ajankohtaista. Toimenpiteiden valitsemisen perusteluina kerrottiin, että ne sopivat paliskuntien tilanteeseen parhaiten ja voivat olla joiltakin osin jo käytössä paliskunnissa.
Porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmien toimenpiteet:
1. Vähintään 7 % eloporomäärän lasku suhteessa suurimpaan sallittuun eloporomäärään
2. Aikainen teurastus 1.6.–15.11. välisenä aikana tai ennen erillisille talvilaitumille siirtämistä
3. Jäkälälaidunten tilan parantaminen
4. Kesälaidunkierron kehittäminen
5. Paliskuntien tai tokkakuntien yhdistäminen tai yhteistyön kehittäminen
Toimenpiteiden sisällöistä tarkemmin voi lukea Porotalouden tulevaisuustyöryhmän loppuraportista, joka löytyy https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM040:00/2021. Linkki löytyy myös paliskunnat.fi -sivustolta.
Poronhoitoon ja poronhoitotöiden järjestämiseen vaikuttavat luonnonolosuhteet. Vuodet eivät ole samanlaisia ja olosuhteet voivat vaihdella paljonkin. Erityisesti aikaisen teurastuksen osalta syksyn vaihtelevat sääolosuhteet nähtiin mahdollisena haasteena. Ne vaikuttavat muun muassa rykimän ajankohtaan ja porojen tokkautumiseen. Sääolosuhteiden lisäksi porolihakauppojen viivästyminen tai muutokset ostajissa nähtiin tekijöinä, joiden vuoksi erotuksia ja teurastuksia voidaan joutua siirtämään. Haasteena nähtiin ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat arvaamattomat ja poikkeukselliset sääolosuhteet, joihin voi olla haastavaa varautua. Tämän vuoksi säästölaitumien merkitys korostuu ja tähän toivottiin erityisesti muun maankäytön osalta poronhoidon huomioimista.
Laidunkierron kehittäminen ja toimenpiteiden suunnitteleminen sekä toteuttaminen riippuu siitä, miten muu maankäyttö muuttaa laidunkiertoa ja vaikuttaa laidunten käytettävyyteen. Sen vaikutuksesta laidunpinta-ala pienenee sekä suoraan että epäsuoraan ja laidunpaine kasvaa muissa osissa. Myös vastauksissa, joissa paliskunnan laiduntilanteen kerrottiin olevan hyvä, nähtiin uhkana muun maankäytön lisääntyminen ja sen vaikutukset paliskuntien laidunten tilaan tulevaisuudessa. Vastauksissa koettiin tärkeäksi vaikuttaminen muuhun maankäyttöön paliskunnan alueella ja tätä kautta laidunten tilaan. Ennallistaminen ja porolaitumien elvyttäminen nähtiin konkreettisina tapoina vaikuttaa laidunten tilaan. Metsätalouden toimintaan kuten hakkuisiin, harvennuksiin ja maanmuokkauksiin vaikuttaminen paliskunnan alueella tuli esille monessa vastauksessa tärkeänä toimena.
Laidunalueiden käytettävyyteen vaikuttavat myös erilaiset häiriötekijät kuten esimerkiksi pedot ja metsästyskoirat. Aikainen teurastus vaatii porojen aikaisen kokoamisen ja käsittelyn. Sen onnistumiseen voivat vaikuttaa nämä erilaiset häiriötekijät. Ne vaikuttavat laidunkierron kehittämisen toteuttamiseen ja porojen pitämiseen tietyillä määrätyillä laidunalueilla. Kritiikkiä vastauksissa esitetiin sitä kohtaan, että jäkälälaidunten parantamisen toimenpiteessä huomioidaan vain jäkälälaitumet eikä talvilaitumia kokonaisuudessaan. Paikoitellen esimerkiksi luppo nähtiin jäkälää tärkeämpänä ravinnonlähteenä talvella. Laitumilta saatavaan ravintoon on vaikuttanut merkittävästi muu maankäyttö kuten metsätalous. Myös ilmastonmuutoksen nähtiin vaikuttavan laidunten tilaan. Laitumilta saatavan ravinnon määrää tulisi lisätä ennallistamalla ja palauttamalla porolaitumia muusta käytöstä.
Muina huomiona nousi esille muun muassa se, että porojen sopeutuminen uuteen laidunkiertoon voi viedä aikaa porosukupolvien ajan eikä laidunkiertoaitoja tai paliskuntien raja-aitoja pystytä rakentamaan kaikkialle. Se ei ole aina tarkoituksenmukaista riippuen maastosta ja paliskunnan sijainnista. Toimenpiteiden toteuttamisen ja vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi ottaa huomioon poronhoidon erityispiirteet ja paliskuntien erilaiset tilanteet. Toimenpiteiden toteuttaminen voi vaatia paliskunnilta investointeja toimenpiteestä ja tarpeista riippuen aitarakenteisiin tai erilaisiin työ- ja seurantavälineisiin. Toimenpiteet voivat vaatia myös työresurssien uudelleenjärjestämistä. Parhaimmillaan valitut toimenpiteet tukevat toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden, jolla on vaikutusta niin laidunten kestävään käyttöön kuin paliskunnan toiminnan optimoimiseen.
Toimenpiteiden suunnittelemisessa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi porotaloussuunnitelmassa olevan paliskunnan laidunkierron ja sen toteutumisen kuvausta. Sen pohjalta voitaisiin pohtia, miten porojen luontaista käyttäytymistä voidaan tukea tai miten laidunkiertoa voitaisiin kehittää. Porotaloussuunnittelun pohjalta voitaisiin pohtia myös sitä, miten erilaisin toimin poroja saadaan koottua ja käsiteltyä tehokkaammin. Toimenpiteiden toteuttamisessa sekä niiden seurannassa GPS-paikkatietoaineistot nähtiin useassa vastauksessa tarpeelliseksi. Paikannustiedot auttavat porojen kokoamisessa, mutta esille tuli myös, että paikkatiedot ovat jo osa poronhoitajien kokemustietoa. Porojen käyttäytyminen sekä laidunkierto tunnetaan. Poronhoitajien kokemusperäinen tieto tulee huomioida osana toimenpiteiden toteuttamisen kuvausta.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on kartoittaa, minkälaista apua suunnitelmien laadintaan tarvittaisiin. Koulutus ja neuvonta koettiin tarpeelliseksi, sillä suunnitelmat ovat uusi asia paliskunnille. Suunnitelmille toivottiin hyvää ohjeistusta ja pohjaa sekä tiedotusta paliskunnille. Suunnitelman tekeminen ja vuosittainen raportointi tulisi toteuttaa siten, että se ei lisää kohtuuttomasti paliskunnan työtä, sillä paliskunnissa on jo paljon hallinnollista tehtävää. Osa ei vielä osannut sanoa avuntarpeesta, sillä laidunten hoito- ja käyttösuunnitelmat ovat uusi asia eikä sellaisia ole vielä koskaan paliskunnissa tehty.
Porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmien osalta kyselyssä kartoitettiin myös sitä, miten sen koettiin vaikuttavan porotalouden imagoon. Joissain vastauksissa nähtiin, että muut tekijät vaikuttavat enemmän porotalouden imagoon, kuten yleinen tietämättömyys porotaloudesta. Tai nähtiin, että porotalouden toimijoiden toiminta ympäröivän yhteiskunnan kanssa vaikuttaa porotalouden imagoon enemmän kuin tehtävä suunnitelma. Vastauksissa nähtiin kuitenkin myös, että porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmista tai sen sisältämällä toiminnalla voisi olla imagohyötyä porotaloudelle. Laidunten kestävään käyttöön sitoutumisella voidaan osoittaa kuluttajille poron olevan puhdasta, laadukasta ja eettisesti tuotettua lihaa. Porotalouden yhteistyötahoille ja sidosryhmille se on osoitus vastuullisesta toimijuudesta. Paliskuntia nähtiin hyödyttävän se, että laidunten käytöstä on suunnitelma, jota he voivat käyttää omassa toiminnassaan, sen suunnittelussa sekä kehittämisessä tukena.
Porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmien pilotointi -hanke:
Projektipäällikkö Vilma Sanaksenaho
vilma.sanaksenaho (at) paliskunnat.fi
p. 040 159 5592
Porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelman pilotointi -hanke on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti