Paliskunnalla ei katsottu olevan oikeutta porotuholain mukaisiin korvauksiin poromäärän ylityksen vuoksi. Poroisäntä Hannu Rannan mielestä yliluku ei poista korvausten tarvetta.
--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Marko Ranta ---
Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2021.
– Ensimmäisessä Lapin ELY:n Py:n hallituksessa olleessa porotuholain mukaisessa hakemusprosessin esittelyssä nimettiin ne paliskunnat, joiden osakkailla ei katsottu olevan oikeutta hakea porotuholain mukaisia korvauksia. Meidän paliskuntaamme oli listalla kolmen muun paliskunnan kanssa. Oli kuitenkin tärkeää saada hakemukset sisään, jotta paliskunnan osakkaat voivat saada valituskelpoisen päätöksen. Kovan väännön jälkeen osakkaiden hakemukset lopulta etenivät Lapin ELY-keskukseen, Ranta sanoo.
Hakemusperusteissa todetaan, että toistuvasti yliluvussa olleiden paliskuntien osakkaille ei makseta korvauksia.
– Minusta ylilukua ei pitäisi sekoittaa korvausten hakemiseen. Kyseessä oli laajamittainen tuho, joka kosketti isoa aluetta Norjaa ja Ruotsia myöten. Tämmöistä ei ole tapahtunut sinä aikana, kun minä olen ollut mukana porohommissa. Paliskunnan eloporokato ja vasahävikki olivat suurimmat 40 vuoteen.
Kuka ampui vasat? Ja miksi?
Viime kesäkuussa retkeilyreittien ulkopuolella kulkeneet vaeltajat löysivät paliskunnan alueelta kymmenen vasaa ammuttuina. Myöhemmin löytyi lisää raatoja, joiden mukana oli myös yksi hirvas. Yksityiskohdista Ranta ei kerro poliisitutkimusten vuoksi tässä vaiheessa enempää, mutta pitää ampumistapausta outona, jopa hieman pelottavana ilmiönä.
– Tämä herättää kysymyksiä. Mikä on tällaisen toiminnan tarkoitus? Tunteeko joku noin paljon vihaa poronhoitoa tai poroihmisiä kohtaan, vai onko kyseessä silkka hulluus? Tapahtuma on ollut rankka poroihmisille aiheuttaen lisää epävarmuutta muutenkin epävarmoina aikoina, hän toteaa.
Ulkopaikkakuntalaismetsästäjien ja muiden luonnonkäyttäjien röyhkeys sekä paikallisten elinkeinojen huomiotta jättäminen lisääntyneet merkittävästi
Ulkopaikkakuntalaisten metsästysharrastus Lapissa on aiheuttanut ongelmia niin paljon, että lokakuun alussa lappilaiset kansanedustajat vaativat Metsähallitusta suhtautumaan aikaisempaa kriittisemmin vieraslupien myöntämiseen. 'Kaiken metsästyksen lähtökohtana tulee olla kestävä riistakannan hoito. Nyt tuon rajan yli on astuttu eikä kukaan kykene valvomaan, noudatetaanko asetettuja pyyntikiintiöitä', kansanedustajat toteavat kannanotossaan.
– Metsähallitus on maa- ja metsätalousministeriön alainen operatiivinen toimija, joka toteuttaa ministeriön tahtotilaa. Lapin kansanedustajat kritisoivat kyllä Metsähallitusta, mutta MMM:llä, ministerin lausumana, näyttää olevan kanta, että kaikille metsästäjille löytyy tilaa Lapin alueella. Onko tämä sitä Lapin kansanedustajien esilletuloa vai pelkkää näkyvyyden lisäämistä aluevaalien lähestyessä? Ranta kysyy.
Kansanedustajien kannanotossa otetaan esille myös hyvän metsästyskulttuurin vastaisesti toimiminen, mistä aiheutuu haittaa muille metsästäjille, paikallisille asukkaille ja poronhoidolle. Metsästyskulttuurin muutos on näkynyt myös Näkkälän paliskunnassa.
– Asenne tuntuu olevan nyt sellainen, että kun metsästyslupa on ostettu, saa tehdä mitä haluaa. Etelän metsästäjät ja muutkin luonnon käyttäjät lähtevät maastoon kuin kuntosalille ymmärtämättä, että he liikkuvat paikallisten ihmisten elinpiirissä ja kotona. Kunnioitusta paikallisväestöä kohtaan ei tunneta samalla tavoin kuin joskus aikaisemmin. Viestintää tämän asian osalta on syytä lisätä, Hannu Ranta sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti